Tehtävänä oli valmistaa "tuparilahja" valmiista liimapuulevystä (mänty). Jokaisella oli käytettävissään enintään 300mm x 400mm kokoinen pala levystä. Levyn paksuus oli 28 mm.
Suunnitelmissani oli mm.vetolaatikko, kalan mallinen leikkuulauta tai jakkara. Lopulta päädyin "monitoimilautaan". Siihen tarvittavat materiaalit olivat: liimapuulevy (työn lopullinen koko halkaisijaltaan 32 mm ja paksuudeltaan 25 mm), pintakäsittelyaine, 8 ruuvikoukkua ja 140 cm köyttä.
Ensin sahasin pyörösahalla eli sirkkelillä oman palani isosta liimalevystä ja piirsin siihen ympyrän (halkaisija 35 cm).
Halusin työni paksuudeksi 25 mm, joten liimapuulevyä piti höylätä sopivaksi. Kolme millimetriä lähti tasohöylällä ja pinnasta tuli ihanan sileä. Käytin ensimmäisellä kerralla varmuuden vuoksi toista puupalaa syöttäessäni lautaani tasohöylään.
Työni oli vielä kovasti kulmikas vannesahalla sahaamisen jälkeen. Nyt työhön piti saada enemmän pyöreää muotoa. Nauhahiomakone oli tähän tarkoitukseen todella kätevä ja nopea työväline. Sitä oli myös helppo käyttää.
Pylväsporakoneella porasin työhöni kahdeksan läpimitaltaan 40 mm ja syvyydeltään 10 mm koloa. Porattavat paikat oli mitattava tarkkaan ja porakone oli säädettävä oikein, ettei pora menisi levyn läpi. Työ piti kiinnittää tukevasti alustaan ennen poraamista, jotta työ pysyisi paikallaan. Korvasuojien lisäksi suojalasit olivat tarpeen, sillä purua tuli aika paljon.
Työ oli nyt saanut lopullisen muotonsa. Levyä piti kuitenkin vielä käsitellä hiekkapaperille. Kolojen hiominen sileiksi oli vaikeaa johtuen puun syistä ja oksakohdista. Lopulta työ oli kuitenkin valmis pintakäsittelyä varten. Vedin siihen pari kerrosta vaaleaa Tikkurilan Valtti puuöljyä. Ruuvasin reunoihin kahdeksan pientä ruuvia, jotta sain reunaköyden pysymään tukevasti paikoillaan. Ajatuksenani oli ensin vain liimata köysi reunoihin ja kahvakoukut niitä varten tekemiini koloihin, mutta aloin epäillä, ettei liima kannattaisikaan raskasta köyttä. Tein kouluille pienet aloitusreiät porakoneella, mutta silti koukkujen vääntäminen oli yllättävän kovaa puuhaa. Sidoin narujen päät kahvoiksi.
Vielä piti virkata pieni pitsiliina laudan keskelle ja "monitoimilautani" oli valmis. Snapsi- tai shottilasit sopivat mukavasti koloihinsa ja juomat on kätevä kuljettaa janoisille vieraille. Pitsiliinan päälle voisi vielä laittaa lasikulhollisen naposteltavaa. 
" Monitoimilauta" voi myös toimia tunnelman luojana. Kolot ovat juuri sopivan kokoisia pienille tuikuille ja tuikkujen värejä voi vaihdella teeman mukaan.
Tietenkin tuote toimii myös tavallisena tarjottimena, kun sen kääntää ylösalaisin.
Pohdintaa:
Työ sopii mielestäni myös alakoulun 5.-6. luokkalaisille. Isoista puuntyöstökoneista tämänikäisten oppilaiden käyttöön antaisin nauhahiomakoneen ja pylväsporakoneen opettajan valvonnan alaisena. Sirkkeliä, vannesahaa ja tasohöylää en uskaltaisi antaisi oppilaiden käyttöön, vaan ne osuudet jäisivät opettajan tehtäviksi (esim. demostraatioksi). Työssä on paljon käsin hiomista, mikä sopii oppilaille. Myös tuotteen pintakäsittely on sopivaa puuhaa. Köyden laittaminen koukuilla laudan ympärille on ehkä liian haasteellista oppilaille, joten laittaisin heidän kanssaan yksinkertaisemman kahvasysteemin vaikka liimaamalla.
Oppilaat voisi motivoida työhön muuttamalla työn nimeksi esim. limutarjottimen. Lautaan siis porattaisiin reiät mehulaseja varten ja keskelle jäisi tilaa herkkuvadille (namia, sipsejä...).
Oppilaan omaa suunnitelmaa olisi tarjottimen muoto, kolojen koko ja lukumäärä, tarjottimen väritys ja keskikuviointi.
Työn voisi integroida tekstiilityöhön. Keskelle tarjotinta voisi valmistaa pikkuliinan virkkaamalla, huovuttamalla tai vaikka kirjomalla. Keskelle voi tietenkin myös suunnitella kuviointia piirtämällä tai maalaamalla (integrointi kuvaamataitoon).
Hei! Jos mä nyt muuttaisin ja ihan sen tähden, että saisin sulta noin ihanan tuparilahjan!! =) t. Tuula
VastaaPoista