Ensimmäinen lähiopetusjakso 30.8.- 31.8.13: Tuotesuunnittelua, huovutusta ja elektroniikkaa

Perjantaina 30.8.13 meidät opiskelijat johdatettiin verkko-oppimisympäristöön. Tietoa tuli moodlesta, facebookista ja blogin tekemisestä. Kaikki nämä olivat minulle täysin vieraita alueita. Olin jopa aina sanonut, etten ikinä mene facebookiin. Siinä sitä nyt oltiin! Aikaa oli vähän, tietokoneet reistailivat enkä pysynyt opetuksessa mukana. Jussi yritti kyllä parhaansa mukaan auttaa (avun tarvitsijoita kun oli muitakin). Päänahassa kihelmöi ja ajattelin, etten mitenkään voi selviytyä tästä. Tarvitsisin tukiopetusta.

Iltapäivällä jatkoimme tuotesuunnittelua eli eilen Kylmäpihlajassa alkama Maijan vetämä Muinaistulien yö -projekti jatkui. Maija herätteli meitä muistelemaan, millaisissa hyvissä juhlissa olemme elämämme aikana olleet ja mitkä tekijät vaikuttivat juhlien onnistumiseen. Omissa ryhmissämme kirjasimme paperilapuille ajatuksiamme ja kävimme niitä sitten yhdessä läpi. Tehtävä alkoi vähitellen selkiytyä. Annettu tehtävä toteutetaan kongreettisesti ja esityksen pitää olla valmis tammikuussa 2014. Aikaa siis vielä on.

Lauantaina 31.8.13 pääsimme tekemään käsitöitä. Ihanaa! Aamupäivällä huovutimme Mallan kanssa. Vaikka olin jo ollut useammalla kansalaisopiston huovutuskurssilla, opin uusia työtapoja ja sain hienoja ideoita. Olisin halunnut tehdä vaikka mitä, mutta aika oli rajallinen. Kunpa olisimme  huovuttaneet koko päivän. Sain kuitenkin tehtyä hienon mustekalan ja kultakalan. Käytän näitä havaintomateriaalina, kun joskus teemme oppilaiden kanssa merenalaisen maailman.

Iltapäivällä teknisissä töissä tutustuimme elektroniikkatöihin. Jussi esitti mutkikkaat asiat selkeäsi ja teimme pieniä harjoituksia. Mielenkiintoista, eikä niin kovin vaikeaakaan. Terhin kanssa tunnilla tekemämme  parityö jäi kesken, sillä yksi ledeistä oli viallinen ja meille luvattiin  ensi kerraksi uusi lamppu.( Parityönä tehdystä harjoitustyöstä on toimitettu oma  raporttinsa opettajalle.) Kotitehtäväksi saimme kuusivahdin tekemisen ja raportoimisen. Enemmän olisi tarvittu aikaa näihin elektroniikkatöihinkin, jotta olisi ehtinyt sisäistää asioita paremmin.

 

Vapaavalintainen elektroniikkatyö: Open merkkivalo

Vapaavalintainen elektroniikkatyö: Open merkkivalo

                                                    
  Ledivilkku 555 piirillä

Piirilevyn kokoaminen oli aika haasteellista, sillä piirilevy oli melko pieni, juottamisessa oli oltava tarkkana ja osat oli sijoitettava oikein. Työn puolessa välissä kolvi ei enää suostunut kuumenemaan ja niinpä jatkoin työtäni seuraavana päivänä koulusta lainaamallani kolvilla. Kun testasin kytkennän, valo vilahti vain kerran. Yes ja voi ei! Tutkiessani tarkemmin juotoksia huomasin, että yksi juotos oli huono. Korjasin sen ja sen jälkeen valo vilkkui hienosti.

Alkuperäinen ideani oli tehdä samaan piirilevyyn kahdet ledivilkut, mutta koteloinnin kehittelyn myötä päädyin yksiin ledivilkkuihin.


Kotelointini perustuu kestävään kehitykseen. Päätin, että jo käytöstä poistettu lokerikko saisi uuden elämän. Jouluksi kotiimme ostaman TV-tason suojalevyt tulivat myös uusiokäyttöön. Sahasin vannesahalla levyistä sopivan kokoiset palat sekä kotelon päädyksi että ylä- ja alaosaksi.







Porasin levyihin ja lokerikkoon reiät levyjen  kiinnitystä varten. Tein reiät myös ledeille ja katkaisimelle.

 

 
 




Päätin yhdistää työhön tekstiilityön puolen harjoituksia, koska Sadun ja Mallan demostraatiotunneilla en ehtinyt kokeilla kaikkea. Pöllöt ovat nyt "in" ja koska se on hyvin neutraali aihe, otin sen ompelujeni teemaksi. Siis sama pöllö eri tekniikoilla toteutettuna opeboxin kolmelle seinämälle.


Ensimmäisen sinisävyisen pöllön tein päällikeompeluna eli applikointina. Silmissä ja jaloissa käytin kaksipuolista liimakangasta, muutoin kiinnitin osat siksakilla suoraan pohjakankaaseen.

Toiseen pöllöön valitsin punasävyisiä kankaita. Nyt kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa alikeompelua. Keräsin huovan alle sopivan värisiä tilkkuja ja ompelin kuvion ääriviivat kahteen kertaan. Leikatessani kuva-aukkoja totesin, että saksien pitää olla todella teräväkärkiset ja pienet.

 Kolmas pöllo valmistui saman kaavan mukaisesti, mutta pehmoeläimeksi. Nyt kaikki osat olivat valmiit työn kokoamista varten.

 
Tällainen siitä opeboxista sitten tuli edestä ja takaa. Liimasin vielä loppusilauksena muttereiden päälle kivat koristeet.

Hei, opella on asiaa!





Boxia oli kiva tehdä ja olin lopputulokseen tyytyväinen. Oppilaidekin kanssa tällaisen voisi tehdä sovellettuna. Elektroniikkatyö (ledivilkku 555 piirillä) ei pienipiirteisyytensä vuoksi mielestäni sovi kuin yläkouluikäisille oppilaille. Pienemmät oppilaat voisivat käyttää boxissaan vaikka valmiita ledivilkkuja.