Metalliteknologia: Kuparinpakotus/taonta

LÖYLYKAUHA

Minulla oli yksimillistä alumiinilevyä 250mm x 250 mm kokoinen pala. Aloitin löylykauhan tekemisen piirtämällä siihen ympyrän, jonka sitten leikkasin peltisaksilla. Hioin terävät reunat hiomakoneella tasaisiksi.

 

Kuparilevyä piti kuumentaa kaasupolttimella niin kauan, että se muuttui punaiseksi (noin minuutti). Levy jäähdytettiin kylmällä vedellä. Nyt kupari oli pehmennyt niin, että voin alkaa muokkaamaan sitä kauhan muotoon. Muokkaaminen aloitettiin kumivasaralla ja siitä sitten siirryttiin pyöreäpäiseen rautavasaraan. Kävin kuumentamassa kuparia useita kertoja, jotta sain kupista riittävän syvän.
 Naputtelin kauhan reunat puuvasaralla. Kun kuppiosa oli mielestäni sopivan mallinen, hioin sen kirkkaaksi. Liotin kuppia vielä sitruunahapossa, joka poisti loput mustumat.

 Kun kuppiosa oli valmis, aloitin varren tekemisen. Sahasin neliötangosta (6 mm) puolen metrin mittaisen pätkän. Kiinnitin raudan penkkiin kiinni ja väänsin siihen veivin avulla kierteitä.

Kuumensin rautatankoa ahjossa. Taoin toisen pään litteäksi kuppiosan kiinnittämistä varten. Varren toisen pään taoin teräväksi, jotta saisin liimattua siihen puisen kädensijan. Porasin litteään päähän kaksi reikää kupukantaniiteille.

 Löylykauhan varsiosa oli pintakäsittelyä vaille valmis.

Hioin varresta epäpuhtaudet pois. Siitä tuli hienon kiiltävä. Jotta rauta ei ruostuisi käytössä, spraylakkasin sen.

Kiinnitin kauhaosan kahdella kupukantaniitillä varteen. Kuppi kiinnittyi hyvin eikä heilunut yhtään varren päässä.

 Kauhasta puuttui vielä kädensija. Sahasin vannesahalla sopivan kokoisen puupalan ja hioin sen reunat sileäksi nauhahiomakoneella.




Porasin pylväsporakoneella reiän (7mm) löylykauhan vartta varten.




Viimeistelin kädensijan lakkaamalla sen vesiliukoisella lakalla.
Lakan kuivuttua liimasin kädensijan puuliimalla varteen kiinni ja niin oli löylykauha valmis.

Löylykauha ja sen onnellinen omistaja.

Kauhan tekeminen oli ihan mukavaa.  Minut yllätti kuitenkin se, että työssä oli niin monta eri vaihetta. Tutkin saunassa oman lapseni koulukäsityönä tekemää löylykauhaa. Eroja oli mm. siinä että kuppiosan reunoja ei ollut käännetty ja varsi oli tehty kupariputkesta, jonka pää oli litistetty niittausta varten. Näin oppilaiden työtä voi helpottaa.
Metallityöt ovat minulle vielä melko vierasta aluetta, mutta oikeastaan innostuin niistä. Saatanpa joku vuosi mennä vaikka kansalaisopistoon harrastamaan niitä.

Muoviteknologia: Käsityötuotteita muovimateriaalista

PIENTÄ KIVAA MUOVISTA


Liimasin muovilevyjä päällekkäin ja laitoin ne puristukseen höyläpenkin väliin. Jätin levyn sinne odottamaan seuraavaan päivään.










KORVIKSET
Sahasin vannesahalla muovilevystä pieniä neliöitä korvakorujani varten.
Hioin muovin palasia vesihiekkapaperilla, jotta sain reunat sileiksi ja kirkkaan värisiksi.
Porasin palasten nurkkiin 2mm:n poranterällä reiät, joihin kiinnitin hopealenkin. Hopealenkin pujottaminen oli hieman haastavaa, sillä kolminkertainen muovi oli aika paksua (lenkki piti aukaista melko suoraksi ja saada se sitten uudelleen kiinni). Kiinnitin korut Kouluelektroniikasta ostamiini koukkuihin.















 KUKKANAPPI
 Napiksi valitsin kukkakuvion. Kaarevien reunojen sahaaminen vaati apusahausten tekemistä. Näin sahaaminen vannesahalla onnistui hyvin ahtaissakin paikoissa.Viilasin ensin suurimmat epätasaisuudet pois. Sitten hioin reunat vesihiekkapaperilla sileiksi. Musta muovi oli sahatessa sekoittunut keltaiseen muovikerrokseen, joten hiomista riitti.

Napeista tuli kivan näköisiä. Ompelin ne  keltaisella langalla huopaan kiinni. Otan ne siitä irti sitten, kun tarvitsen niitä työhöni.









AVAIMENPERÄ

Sahasin suorakaiteen muotoisen palan liimaamastani muovilevystä. Hioin reunat sileiksi ja porasin yläreunaan 4mm:n reiän rengasta varten. Laitoin muovikappaleeni uuniin pehmenemään (150 astetta), sillä halusin tehdä siihen kierteitä.

Noin viiden minuutin kuluttua muovi oli sulanut sopivan pehmeäksi ja saatoin vääntää sen kierteille. Muovilevyjen välissä oleva liima aiheutti vähän levyjen luisumista ja jouduin tasoittamaan avaimenperän päädyt vannesahalla ja hiomaan vesihiekkapaperilla siistin näköiseksi.
Pujotin poraamaani reikään lenkin ja kiinnitin siihen avaimen.

 

 

Metalliteknologia: Alumiinin taivutustyö

ITÄMAAN TIETÄJIEN LAHJALIPAS

Selaillessani jouluisia  askartelulehtiä, näin siellä pahvista taiteltavan Itämaan tietäjien pienen lahjalippaan. Päätin tehdä alumiinisen lippaan jouluasetelmaa varten. Lehden pahvilipas oli kovin pieni, joten suurensin lippaan kaavan kaksinkertaisiksi

 Piirsin lippaan ääriviivat terävällä metallipuikolla alumiinilevyyn (suorat viivat viivottimella).

 
 


Vaikka alumiini onkin melko pehmeää  materiaalia, levyn leikkaaminen jäykillä peltisaksilla varsinkin kulmissa oli tarkkaa puuhaa.









Leikkaamisen jälkeen tasoitin  reunat ensin viilalla ja sitten vielä teräsvillalla. Näin reunoihin ei jäänyt teräviä kohtia, joihin voisi vahingoittaa itsensä.

Aloitin alumiinin taivuttamisen rasian muotoon levyn pitkiltä sivuilta.





Taivutustyön edetessä käytin apuna oikean kokoisiksi sahattuja puupalasia, jotka estivät jo taivutettujen reunojen vääntymisen.

Porasin lippaan ylänurkkiin poralla reiät popniittejä varten. Niittien kiinnittäminen oli helppoa ja nopeaa.


 
 Lippaan sivuista tuli siistit.
Lippaan kanteen sain kaarevuutta muotoilemalla sitä kumipäisellä vasaralla kaarevaa pintaa vasten

Nyt Itämaan tietäjien lahjalipas on valmis, vain kulta puuttuu sisältä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KäPOP2 KSP2 TEKNINEN TYÖ Metalliteknologia

KORUTYÖT

Ketjun valmistaminen

Olimme perjantaina 3.10.2014 Kouluelektroniikan korupajassa tutustumassa hopea- tai tompakkilangasta tehdyn ketjun valmistamiseen.

 
 
 
 
 
 


Olen opiskellut hopeakorujen tekemistä kansalaisopistossa jo  monella kurssilla, joten ketjun tekeminen on minulle ennestään tuttua. Erilaisia hopeaketjuja on kertynyt korurasiaani jo useita.
Kuvassa on Perinneketju, mukaeltu Tynnyri, Käärmeketju ja Verkko.


Tällä kertaa päätin yhdistellä Kiinanmatkaltani tuomia helmiä hopealankalenkkeihin.

Ensin tein helmielementit eli muotoilin silmukat helmen molempiin päihin pyöröpihtien avulla 0,7 mm hopealangasta.

Tein rannekoruuni seitsemän tällaista helmielementtiä.

Tarvitsin työhöni myös hopealenkkejä, joten kierteytin hopealangan ja sahasin sen lenkeiksi. Tein tämän 1mm hopealangasta.
Tein hopealenkeistä Oili -nimistä ketjua, jossa lenkkejä asetetaan sisäkkäin. Valmistin ketjun ensin ilman helmiä. koska helmiä ei voi laittaa kiillotusrumpuun eli myllyyn.  Jätin ketjun myllytettäväksi. Myllytyksessä hopealangasta tuli kiiltävää ja terävät särmät tasoittuivat.

 

Myllytyksen jälkeen lenkkejä piti aukaista, jotta helmet saatiin lisättyä lenkkien väliin.

 

 Lopuksi laitoin vielä lukon paikoilleen ja kaunis rannekoruni oli valmis.

Kuparin pakotus / foldforming

Korupajassa oli esillä hienoja kaulakoruja. Päätin tehdä ranneketjuuni sopivan kaulakorun pakottamalla hopeaa.

 

 

Löin hopealevystä prikkaleikkurin avulla sopivan kokoisen hopeapyörylän.

Hopeapyörylän keskelle tein aukon helmielementtiä varten. Ketjun ja helmielementin kiinnittämiseksi koruun porasin prikkaan pienet reiät.

Kultasepän vasaralla aloin pakottamaan hopeaa haluamaani muotoon.

 

Kun hopeaprikka oli pakotettu muotonsa, hioin sen reunat tasaisella viilalla. Tässä vaiheessa työ laitettiin kiillotusrumpuun eli myllytettiin.

Olin tehnyt hopealenkit ja  helmielementin valmiiksi rannekorua tehdessäni , joten nyt piti vain yhdistää osaset toisiinsa.

 

Jotta korusettini olisi täydellinen, päätin tehdä myös helmikorvakorut. Niissä on käytetty samoja helmiä ja Oili -ketjun lenkkejä kuin rannekorussakin.

Näin hieno valmistamastani korusarjasta tuli. Korut näyttävät erilaisilta eriväristä taustaa vasten.
Olin tyytyväinen työhöni. Voisi melkein luulla, että hopeakoruni ovat kultasepänliikkeestä ostettuja.


















Emalointi

Emalointi oli yksinkertaista ja nopeaa hopeakorujen tekemiseen verrattuna.

Kupari tai alumiiniaihion päälle ripotellaan emalointijauhetta. Samanvärisiä jauheita kannattaa ripotella oman paperin päällä, jotta paperille varisseet jauheet voidaan kaataa takaisin purkkeihin.
Koru siirretään lastan avulla lieden päällä olevan levyn päälle. Kun emalointijauhe on sulanut korun pintaan, otetaan koru varovasti liedeltä pois.

 Värejä yhdistelemällä saa tehtyä nopeasti näyttävän näköisiä koruja. Koira ja tennismaila on tehty käyttämällä valmiita kuparimuotoja, ympyrämuodot on kuparilevystä itse tehtyjä (näihin on pitänyt porata reiät kaulanauhaa varten ennen emalointia).
Musta-lilaan koruun on ennen emalointia lyöty kuppi punsselisetin avulla.







 Koruun voi laittaa ohuen metalliketjun tai nahkanauhan.

Emalointi on kaikkiaan mukavaa puuhaa. Vähällä vaivalla saa näyttävän näköisiä koruja. Sopii hyvin koulukäsityöhön (itselle, äitienpäivälahjaksi).  Kuuman lieden kanssa on muistettava olla tarkkana, ettei tule palovammoja.