Aloitin innolla nuken tekemisen. Ompelin ensin vartalon ja täytin sen. Mieleeni muistui mollamaija, jonka olin ommellut kouluaikanani. Molla tuli varmaan käytettyä loppuun eikä ole enää tallella. Surku juttu!
Sitten alkoi mielenkiintoinen vaihe, jolloin nukke alkaisi saada persoonalliset piirteensä. Ajattelin tehdä nukelleni keltaiset hiukset, mutta kaapissani oli vain ruskeaa lankaa, joten mollastani tuli brunetti. Hiuksien ompeleminen oli aika kovaa työtä, mutta kyllä niistä tuli tuuheat ja hyvinhoidetun näköiset.
Vaatetuksen suunnitteleminen mollalleni oli kivaa. Aloitin kutomalla vaaleanpunaista villatakkia iltaisin telkkaria katsoessani.
Itsestään selvää oli, että nukellani on siniset silmät ja naurava suu. Silmien kirjomista harjoittelin erilliselle kangastilkulle.Sitten tytölle mekko ja samasta kankaasta alushousut, joissa on vihreä pitsireunus somisteena. Vielä helmet kaulaan (lokakuussa Italian matkalta ostettu rannekoru) ja silkkinauhat hiuksiin. Niin oli Ellimaija valmis ja adoptoin sen itselleni.
Oli se nuken tekeminen niin mukavaa puuhaa, että taidan tehdä Ellimaijalle kaverinkin. Eihän mollankaan ole hyvä olla yksikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti